1991 - 1995
1991 pj. Heikki Saavalainen, vpj. Pentti Saavalainen, sihteeri Harri Nousiainen, rahastonhoitaja Reino Kurki, jäsenet Ossi Willman ja Eija Sandberg-Aravuo.
Yhdistyksessä jäseniä 38.
Kevätkokouksessa tuotiin terveisiä kuntaseminaarista Heikki Saavalaisen ja Reino Kurjen toimesta. Edelleen Kurki toi terveiset laskentatoimen uudistaminen- seminaarista.
Todettiin ontuvuutta pöytäkirjanpidossa ja Kontiolahden kunnan hallinnossa. Todettiin tarpeelliseksi mm. valtuuston jälkeen käydä läpi valtuuston pöytäkirja ennen seuraavaa kunnanhallituksen kokousta. Yleensäkin vaaditaan päätöksentekoon lisää tarkkuutta.
Syyskokouksessa poliittisen tilannekatsauksen piti Ossi Willman. Yleiskeskustelussa todettiin, että talouden synkkenevät näkymät heijastavat paineita veroäyrin hintaan, palveluiden ja henkilöstön karsintaan sekä palvelumaksujen liittyvään käyttöönottoon.
Kunnanvaltuutettu Mauri Tikkanen esitteli julkilausumaehdotusta. Esittelyn pohjalta kokous päätti antaa julkilausuman, jossa vaadittiin Joensuun seutukuntien yhteistyön lisäämistä. Julkilausumassa todettiin mm. ettei palveluiden kehittäminen ja järkeistäminen modernissa yhteiskunnassa saa pysähtyä kuntarajoihin. Edelleen, että Joensuun seudulle tulisi perustaa yhteinen aluepalokunta.
1992 pj. Heikki Saavalainen, vpj. Pentti Lappalainen, sihteeri Harri Nousiainen, rahastonhoitaja Reino Kurki, jäsenet Ossi Willman ja Eija Sandberg-Aravuo.
Yhdistyksessä jäseniä 52. Jäsenmaksuksi päätettiin 150 markkaa.
Kevätkokouksessa keskusteltiin laajasti ehdotuksesta uudesta kunnan hallinto-organisaatiosta, jossa lautakuntien määrä vähenee kuuteen (perusturva-, sivistys-, tekninen, ympäristö-, holhous- ja keskusvaalilautakunta). Edelleen keskusteltiin myös Vesivaaran tilan vaihtokaupasta Kontiolahden kunnan ja valtion välillä. Kunta saisi Vesivaaran tilasta maita 147 ha ja 13 ha vesialuetta Pusosta, Mönnistä ja Lehmosta sekä lisäksi 5.18 milj. markkaa rahana.
Ylimääräisessä kokouksessa elokuussa nimettiin kunnallisvaaliehdokkaat syksyn vaaleihin.
Muina asioina kunnanhallituksen jäsen Ossi Willman esitteli asiaa, jossa kunta ostaisi sairaanhoitopiirin kuntainliitolta Kontioniemestä 12 ha maata, hintaan 1.4 milj. mk. Alue soveltuisi Kontioniemen kehittämissuunnitelman mukaan omakotitalorakentamiseen. Lisäksi keskusteltiin kunnan uudesta organisaatiomallista ja suunnitteilla olevista osastopäällikkönimityksistä. Pekka Ahlholmin alustuksen jälkeen keskusteltiin nuorten opiskelijoiden asemasta kunnassa. Todettiin, että parhaiten kunta voi tukea opiskelijoita hoitamalla ja huolehtimalla sille kuuluvista peruspalveluista mahdollisimman hyvin.
Kunnallisvaaleja varten julkaistiin RUISKUKKA- vaalilehti.
Syyskokouksessa keskusteltiin laajasti tulevan vuoden talousarviosta, säästökohteista ja lokakuussa käydyistä kunnallisvaaleista sekä uuden vaalikauden näkymistä ja tavoitteiden suuntaviivoista.
Käsiteltiin 16-kohtailen tavoitelista, joka oli laadittu Keskustan ja Kokoomuksen alustavien neuvottelujen pohjalta. Lista hyväksyttiin lisäyksellä, ettei jätevesihuolto- yhteistyö Joensuun kanssa johtaisi siihen, että Joensuu “ylitaksoittaisi” yhteistyökumppaneitaan.
Loppuvuoden vaalien jälkeiset neuvottelut johtivat “oikeistosopimukseen”. Sopimuksessa mukana Keskusta, Kokoomus, Liberaalinen Kansanpuolue, Kristillinen Liitto ja Perussuomalaiset.
Vastaanottokeskus Oy:n perustavaan kokoukseen ja samalla yhtiön hallitukseen oli valittu kunnan edustajat. Kokoomuksen edustaja on Markku Arffman.
Kokouksessa ilmoitettiin lisäksi, että Kontiolahden Kokoomusnuoret on aloittanut toiminnan 10 vuoden tauon jälkeen. Puheenjohtajaksi on valittu Risto Nissinen ja hallituksen jäseniksi Marjo Hämäläinen, Ulla-Maaria Mutanen ja Juha Mustonen.
1993 pj. Heikki Saavalainen, vpj. Ossi Willman, sihteeri Eija Sandberg-Aravuo, rahastonhoitaja Reino Kurki, jäsenet: Markku Arffman ja Erkki Ihatsu.
Jäseniä yhdistyksessä 44.
Kevätkokouksessa Mauri Tikkanen piti tilannekatsauksen. Katsauksessa käsiteltiin mm. kunnan uutta hallinto-organisaatiota, johtosääntöä, kunnan taloudellista tilaa ja tulevia investointeja.
Ampumahiihtoa käsiteltiin laajasti. Kontiolahti lähtee kunnanhallituksen äänestyspäätöksellä 5 - 4 tukemaan ampumahiihtostadionin kehittämistä ja rakentamista ja että kunta hakee vuoden 1999-2000 MM-kisoja Kontiolahteen. Hankkeita vastaan äänesti Sdp:n ryhmä kokonaisuudessaan.
Syyskokouksessa tilannekatsauksen piti Mauri Tikkanen. Katsauksessa käsiteltiin laajasti eri hallintokuntien- ja talouteen liittyviä keskeisiä asioita, mahdollista Kontioniemen sairaalan lakkauttamista, palvelujen ja toimintojen priorisointityötä, ampumahiihtoa ja tehtyä oikeistosopimusta.
Syyskokouksen julkilausumassa todettiin, että nykyisessä työllisyystilanteessa on pehmeämpi vaihtoehto järkevämpi kuin irtisanomiset ja että kunnan henkilöstöpoliittinen ohjelma tulee uusia nykypäivän tavoitteita paremmin vastaavaksi. Edelleen, että lomautuksien sijasta taloudellisimpana vaihtoehtona nähdään lomarahaa vastaavasta palkanosasta luopuminen.
Ilmoitusasiana todettiin, että harrastusmerkkien jakaminen yhdistyksen jäsenille on suoritettu piirin pj Markku Vuorenmaan toimesta Höytiäisen Kaunislahdessa pidetyssä illanvietossa.
1994 pj. Heikki Saavalainen, vpj. Erkki Ihatsu, sihteeri Eija Sandberg-Aravuo, rahastonhoitaja Reino Kurki, jäsenet: Markku Arffman ja Seppo Karhu.
Kevätkokouksessa tilannekatsauksessa Mauri Tikkanen käsitteli laajasti eri hallintokuntien- ja talouteen liittyviä keskeisiä asioita sekä vuonna -93 alkanutta oikeistosopimuksen tavoitteiden toteutumista.
Syyskokous pidettiin Kontiolahden seurakunnan Hirvirannan leirikeskuksessa ja poliittisen tilannekatsauksen piti piirin pj Markku Vuorenmaa.
Tilannekatsauksen piti Mauri Tikkanen käsitellen laajasti kunnassa kehitteillä olevia keskeisiä asioita mm. koulupoliittista seminaaria, palvelujen ja toimintojen priorisointihankkeita, elinkeino- ja maapolitiikan seminaaria, -95 talousarviota sekä tulevia kunnan henkilöstösuunnitelmia.
Elokuussa Mauri Tikkanen oli tuonut esille kokoomuslaisen vuorovaikutuksen lisäämisen ja yhteispelin tiivistämisestä. Keskustelussa asia todettiin tärkeäksi ja päätettiin käynnistää kokoontumiset klubi-tilaisuuksina kevään ja syksyn ohjelmiin ajoittaen. Myöhemmin klubi-tilaisuudet vahvistuivat yhteisiä luottamushenkilöitä koskeviksi kokouksiksi, joita pyritään pitämään kaksi kertaa vuodessa. Tämä käytäntö on voimassa nykyäänkin.
Syyskokouksen julkilausumassa kannettiin huolta Joensuun seudun kuntien paremmasta yhteistyöstä, joka tuolloin kahden vuoden toiminnan jälkeen oli todettu jääneen ns. lapsen kenkiin.
1995 pj. Heikki Saavalainen, vpj. Erkki Ihatsu, sihteeri Eija Sandberg-Aravuo, rahastonhoitaja Reino Kurki, jäsenet Markku Arffman ja Seppo Karhu, Riitta Männistö ja Pekka Ahlholm.
Jäseniä yhdistyksessä 36.
Hallituksen kokouksen pöytäkirjassa maaliskuussa todettiin, että yhdistyksen vaalikaronkassa oli 70 osallistujaa. Keskustelua syntyi EU-parlamenttiedustaja Pirjo Rusasen sekä kansanedustajaehdokkaiden puheenvuorojen osalta.
Kevätkokouksessa poliittisen tilannekatsauksen piti ke Anne Knaapi. Katsauksessa hän kertoi uuden kansanedustajan valmistautumisesta, tuntemuksista ja tavoitteistaan valtiopäivien avajaisten kynnyksellä ja edustajan arkityön alkaessa 29.3.95 jälkeen.
Piirihallituksen varapuheenjohtaja Maija Törmänen kertoi yhteenvedossaan eduskuntavaalien tuloksista ja Kokoomuksen kannatuksen kehityksestä.
Vuoden aikana otettiin voimakkaasti kantaa Kontioniemen sairaalan lakkauttamiskeskusteluihin ja niiden toimintojen siirtämisestä Tikkamäelle Joensuuhun keskussairaalan yhteyteen. Uhka oli todellinen, sillä sairaalatoiminta lakkasi Kontioniemessä vielä kuluvan vuoden joulukuussa.
Varsinainen syyskokous oli yhdistyksen 50-vuotisen toiminnan juhlakokouksena, Lehmossa Hotelli Julien-kabinetissa.
Kokouksen puheenjohtajana toimi Oiva Puhakka ja kokouksessa oli läsnä 19 henkilöä.
Jäsenmaksuksi seuraavalle vuodelle päätettiin 160 markkaa.
Poliittisen tilannekatsauksen toi piirin toiminnanjohtaja Timo Elo.
Juhlakokouksen julkilausuman otsake oli, Kansainvälisyyskasvatus yksi koulujen tärkeimmistä haasteista. Lausumassa kannettiin erityisesti huolta koulutuksen sisällön kehittämisestä ja vaikka kunnat ovat ensimmäistä kertaa päättämässä antamansa koulutuksen tavoitteista, niin säästötalkoot ovat ottaneet keskustelun päähuomion ja uudet opetussuunnitelmat ovat jääneet markkojen varjoon.
Juhlakokouksen jälkeen oli vuorossa juhlaillallinen ravintola Juliessa.