Mitä saatu aikaan

Kontiolahden Kokoomus on vuosien saatossa ollut aloitteellinen hyvin monissa ja lukuisissa kehittämishankkeissa. Kunnallispolitiikka paikallisella tasolla on juuri sitä merkittävää toimialuetta, jossa pääsääntöisesti työskennellään.

Kenties olisi kai hyvin itsekeskeistä käydä luettelemaan ja yksilöimään niitä aloitteita tai hankkeita, joita Kontiolahden Kokoomus on saanut aikaan.

Kolmas valtuustokausi on työnsä aloittanut ns. kolmikantasopimuksen hengessä. Mukana yhteistyössä on siis kolme suurinta puoluetta, SDP, Keskusta, Kokoomus ja nyt myös kaikki pienryhmätkin.

Voidaankin todeta, että Kontiolahdessa vallitsee aika hyvä ja syvä konsensus yhteisistä ja keskeisistä asioista, vaikka tietyissä asioissa löytyykin näkemyseroja ja tulkintavivahteita suuntaan jos toiseen. Hyvä näin, sillä juuri se tuo rikkautta ja valinnaisuutta äänestäjillemme.

Uskon vakaasti siihen, ettei kunnassamme yksikään puolue, voi mitään saavutuksia itselleen täysin omia. Edelleen uskon, että juuri hyvällä ja rakentavalla puoluerajat ylittävällä yhteistyöllä aikaansaatu hyöty on koitunut kuntalaisten parhaaksi.

Tarkastelenkin nyt jäljempänä asiaa vain kunnan näkökulmasta katsottuna ja erityisesti vain sen lähihistorian aikaan saamia saavutuksia.

1960 Kontiolahdessa oli asukkaita 10500, minkä jälkeen alkoi voimakasta pois muuttoa etelän kasvukeskuksiin ja jopa Ruotsiin. Väkiluku laski alhaisimmillaan vuonna 1978 aina 8078 henkeen.

Vuoden 2004 lopussa asukkaita oli yhteensä 12326 henkeä. Kasvua on ollut 4248, eli 26:n vuoden aikana keskimäärin joka vuodelle 163 uutta asukasta.

Ennusteiden mukaan asukasmäärän kasvua tapahtuisi kunnassamme vielä 2030 luvullakin.

Väestörakenteemme on nuorekasta: lapset, koululaiset opiskelijat 24-vuotiaiden osuus väestöstä on n. 34 %. Työikäiset 25-65 v. 55 % ja eläkeläiset 65 - v. 11 %.

1960-70 luvut olivat voimakasta massamuuttoa, lähinnä poismuuttoa maakunnasta. Muuttovirtausta tapahtuu edelleenkin mutta nyt siitä ulospäin suuntautuvasta virrasta on Joensuun seutukunnalle kyetty pysäyttämään hyvin huomattava osa. Kontiolahti, Joensuu ja Pyhäselkä ovat näistä hyötyneet kaikista eniten. Kontiolahdessa väestön lisäys jopa joinakin vuosina oli neljän prosentin luokkaa.

Joensuun läheisyys on juuri yksi vahva tekijä kuntamme asukasluvun kasvulle, mikä on vaikuttanut työssäkäynti alueena asukkaiden muutolle näille seuduille ja erityisesti Lehmoon. Lehmon asutusalue on kasvanutkin jo miltei kiinni Joensuun laita-alueiden taajamiin.

Elinkeinorakenteen muutos 70-80 luvuilla mahdollisti sen, että Kontiolahti siirtyi alkutuotanto pitäjästä suoraan jälkituotannolliseksi kunnaksi.

Kontiolahden työpaikkojen lukumääränkehitys on ollut hyvin vahvaa viime vuosina. Varsinkin teollisten työpaikkojen määrässä on tapahtunut voimakas nousu. Niiden osuus on noussut lähes 40 prosenttiin.

Perlos Oyj. nousi kunnan suurimmaksi työnantajaksi vuonna 2000. Alkutuotannossa työpaikkojen määrän lasku on pysähtynyt noin 200 tasolle kun se oli vuonna 1970 vielä 1274. Perloksen lisäksi suurimpia työnantajia ovat kunta, prikaati, rajavartiosto ja Paiholan sairaala.

Pienyrityksien työllistävää vaikutusta ei myöskään tule väheksyä, sillä useina vuosina näiden työllistävä vaikutus on ollut vuosittain noin 40 uutta työpaikkaa.

Työttömyysprosentti 2004 lokakuun lopulla oli 10.6 % ja tällä hetkelläkin se on maakunnan alhaisin 12.7 %, vielä 1990 luvulla noin 20 % mikä silloinkin oli läänin toiseksi matalin. Työpaikkojen omavaraisuusaste on yli 80 %.

Kunnantalous on jälleen viime vuosien aikana kehittynyt suotuisasti niin, että tilikausien ylijäämäisillä tuloksilla on voitu kasvattaa ns. puskurirahastoa tasapainoheilahteluita varten. On kyetty maksamaan kunnan työntekijöille jopa kahtena tilivuotena kannustinpalkkioita, joita vain ani harvoissa muissa julkishallinnon yksiköissä on voitu suorittaa.

Kunnan lainarasitus kuitenkin tällä hetkellä on maan keskiarvoa huomattavasti korkeammalla tasolla, mikä selittyy hyvin voimakkaan infrastruktuuri-kasvun aiheuttamasta julkishallintoon kohdistuvasta rakentamisesta.

Vuosi 2004 elettiin voimakkaan julkishallinnollisten tilojen rakentamisen aikaa.

Asukaslukuun suhteutettuna tuskin missään Suomen kunnassa po. vuotena tapahtui näin voimakasta julkishallinnon rakentamista, kuin Kontiolahdella.

Kuluneena vuonna investointien kokonaismäärä oli miltei 15 miljoonaa euroa, nettona noin 11 miljoonaa euroa. Suurempia ovat olleet kirkonkylän ja Kylmänojan liikuntahallit, Varparannan uusi koulu, uusi kiinteän polttoaineen lämpölaitos, Rinnetien hoivakodin rakentaminen.

Lukuisat peruskorjaukset ja kunnallistekniikan rakentamiset uusilla asuntoalueilla mm. Lehmossa, Kylmäojalla, Kontioniemessä ja kirkonkylällä. Lisäksi rakentamisohjelmassa oli Kylmäojan tulipalossa tuhoutunut koulu, johon saatiin 100 prosenttinen vakuutuskorvaus.

Yksityisellä sektorilla on Perlos Oyj:n neljännen vaiheen laajennus n.3000 neliömetriä, missä hankkeessa kunta on myös mukana. Edelleen neljän kerrostalon, kuuden rivitalon ja runsaan sadan omakotitalon rakentamiset ovat tuoneet kunnan alueelle positiivista vasaran pauketta.

Lehmon Kylmänojan alue on kasvanut jo kirkonkylää kuntakeskusta suuremmaksi taajamaksi. Tulevina vuosina rakentamisen painopiste jatkuu näillä alueilla, lisäksi myös Kontioniemi, Kulho ja Pilkko - Onttola alue missä JYTY- kuntien yhteinen yleiskaava on hyväksytty.

Kuntapuolella suunnitelmavuodet vuoden 2005 talousarviossa eivät juuri tuo helpotusta, vaikka investoinnit edelliseen vuoteen puolittuvatkin.

Vuoroaan odottavat useat koulut ja päiväkodit, joita tulee peruskorjata ja rakentaa palvelutarpeen kasvaessa.

Mittavin hanke on kirkonkylän koulukeskuksen laajennus ja peruskorjaus.

Vaikka valtionosuudet ovat kasvaneetkin on kunta joutunut jo usean vuoden investointeihin käyttämään omaa rahaa.

Verotus tänään on maakunnan alhaisimpia niin tuloveron kuin kiinteistöverojenkin osalta.

Kontiolahti on kasvava, kehittyvä, vetovoimainen ja nuorekas kunta.

Kontiolahti tunnetaan myös kuntana, jossa yrittäjyyteen ja elinkeinopolitiikkaan on voimakkaasti panostettu. Uusien yrityksien perustamisessa kuntamme onnistumisen avaintekijöinä ovat erityisesti olleet nopeus, joustavuus ja myönteinen suhtautuminen. Juuri vireän elinkeinoelämän tuloksilla kunta on saanut tärkeitä voimavaroja, voidakseen hoitaa perustehtäväänsä, eli edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä.

Kunta on myös kaikesta tästä saanut myös julkista tunnustusta eri tahoilta, mm. vuonna 1994 ja 1996 Kunnat kunniaan projektissa STM on nimennyt Kontiolahden imagoltaan Suomen parhaaksi kunnaksi maaseudun pendelikuntien sarjassa.

Kontiolahti on valittu Suomen luovimmaksi kunnaksi vuonna 2003.

Suomen Kuntaliitto yhdessä Suomen Keksijäin Keskusliiton ja Suomen Yrittäjien kanssa myöntää tämän arvon vuosittain kunnalle, joka on esimerkillisellä tavalla edistänyt luovuutta alueellaan. Valintaan vaikuttivat mm. kunnan innovatiivinen yritysilmasto, kasvuun kääntynyt asukasluku ja maakunnan alhaisin työttömyysprosentti. Kontiolahti on panostanut voimakkaasti elinkeinojen kehittämiseen, minkä seurauksena kunnassa on monipuolista ja menestyvää yritystoimintaa.

Kaikesta hyvästä positiivisesta kasvusta ja kehityksestä huolimatta, tänään Kontiolahdessa on jalat tukevasti maassa ja pää pilvissä, koko ajan ja jatkuvasti.

Silti meidänkään menestystarinat eivät synny sattumalta, vaan kekseliään ja kovan yrittämisen kautta.

Kontiolahti on kasvanut ja kehittynyt vuosikymmenien saatossa erittäin voimakkaasti, näin toivotaan myös jatkossa tapahtuvan.

Kunnan strategisissa linjauksissa, päämäärissä ja visioissa 2005 - 2015 nähdäänkin visiona, että Kontiolahti on kehityksen edelläkävijä.

Strategiset päämäärät tähtäävät siihen, että olisi ennakoiva ja vahva talous, monipuolinen palvelutarjonta, osaava, motivoitunut ja riittävä henkilöstö joustava päätöksenteko kulttuuri, vireä elinkeinoelämä ja seutuyhteistyön hyödyntäminen.

Näillä vahvuuksilla uskomme että kunta tuottaa ja tarjoaa asukkailleen viihtyisän ja turvallisen asuinympäristön sekä järjestää kuntalaisille laadukkaat ja kilpailukykyiset palvelut, hoitaa aktiivista elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaa yhteistyössä seutukunnan eri yhteisöjen ja yritysten kanssa.

Kaiken tämän kun tuotamme arvoilla, joita keskeisesti hallitsevat vastuullisuus, luottamus, avoimuus, oikeudenmukaisuus ja yhteistyöhakuisuus, pitäisi tämä kaikki onnistua myös tulevaisuudessakin.