Toiminta päätöksenteossa / kunnanvaltuusto - hallitus:

Koska omia asiakirjoja ei arkistossa ole, on kunnan keskusarkistosta haettu yhdistyksen perustamisvuodelta 1945 vuoteen 1972 kunnallisvaaleja valtuustossa ja hallituksessa Kokoomuspuoluetta edustaneiden valtuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden nimitietoja.

Olen pyrkinyt haastatteluissa kartoittamaan nimien tuntemuksien lisäksi heidän poliittisia sidonnaisuuksia ja jopa sitoutumattomuuttakin.

Epätarkkuuksia niissä voi edelleen olla ja joidenkin henkilöiden kohdalla sitoutuminen on voinut tapahtua muihin puolueisiin tai liittymisinä Kokoomuksen jäseneksi.

Vuonna 1945 valittiin sodan jälkeen 19 hengen valtuusto kahdeksi vuodeksi 46-47.

Vaaliliittoja oli silloin kaksi, toinen “ Työväen ja pienviljelijäin vaaliliitto “ ja toinen “Kaikkien äänestäjien yhteinen etu “. Käytössä oli mm. ns. pitkät listat, joissa valitsijayhdistys sai asettaa useita ehdokkaita ja määräsi myös listalla ehdokasjärjestyksen. Vaalilipun numeron määräsi keskusvaalilautakunta. Valitsijayhdistysten asiamiehinä oli mm. Eero Romppanen Pusosta vaalilipun nro:lla 4, Väinö Pessi Pyytivaaralta vaalilipun nro:lla 5, Maikki Kekäläinen Kontiolahdelta vaalilipun nro:lla 28, Veikko Heiskanen Kontiolahdelta vaalilipun nro:lla 29 ja J. Koivisto Kontiolahdelta vaalilipun nro:lla 31.

Ehdokkaina listoilla oli mm. emäntä Maikki Kekäläinen, kauppias Lauri Massinen, mv Viljo Puhakka ja mv Onni Korpela. Mielenkiintoista oli että sama henkilö voi olla mukana eri listoilla, siis vaalilipun eri numeroilla.

Valituiksi kansallisseuralaisina (jäsenyydestä ei silloista tietoa ole) tulivat listalta nro 4 mv Onni Korpela ja listalta nro 5 mv Mikko Puhakka.

Voimasuhteet valtuustoon muodostui, “Työväen ja pienviljelijäin vaaliliitto” 11 edustajaa ja “Kaikkien äänestäjien etu” vaaliliitto 8 edustajaa.

Merkille pantavaa oli, että perustamisyhdistysten asiakirjoissa oli puutteellisuuksia ja näin keskusvaalilautakunta hylkäsikin edellä mainituista listat nro 28 ja 31 puutteellisten merkintöjen vuoksi, kun mm. ei ollut kaikkien omakätistä allekirjoitusta.

Vuonna 1947 valtuusto valittiin 3 vuodeksi, Vuosiksi 48-50 varten valittuja olivat mm. pastori Martti Lintunen ja kapteeni Martti Kokko (sit) jotka menivät valtuustoon

“ Maanviljelijäin, palkannauttijain ja siirtoväen “ vaaliliitosta.

Ehdokkaina näiden lisäksi oli mm. mv Viljo Puhakka, kirjakauppias Linda Räsänen,

mv Jussi Koivisto.

Vuoden 1950 vaaleissa “ Kuntalaisten etu puoluenäkökohtien edelle “ vaaliliitosta oli käytössä jälleen ns. pitkät listat ja vaalilipun numerolla 9 oli ehdokkaina yhteensä 15 ehdokasta ja heistä valtuutetuiksi meni 4 sotilasta sitoutumattomina: vääpeli Antti Kykkänen, kapteeni Martti Kokko, majuri Väinö Hahtela ja vääpeli Väinö Korhonen. Vaalilipun numerolla 11 oli 5 ehdokasta ja valtuutetuiksi meni vain pastori Martti Lintunen. Vaaliliiton ehdokkaina olivat mm. Onni Korpela, Viljo Puhakka, Pentti Järstä, Niilo Puhakka, Linda Räsänen ja Annikki Kuosmanen.

Vuosina 1949 - 1953 kunnanhallituksen jäsenenä toimi mm. mv Onni Korpela Romppalasta.

Vuonna 1953 valittiin 31 valtuutettua kaudeksi 1954-56.

“Vaaliliitto IV:llä”ehdokkaita oli 22, saaden 661 ääntä, mikä edellytti 5 paikkaa valtuustossa. Valituiksi tulivat mv Mustonen Antti, kapteeni Heinonkoski Sulo, vääpeli Kykkänen Antti, kapteeni Kortelainen Jorma, piiriesimies Saunio Aaro.

Varalle ylilääkäri Pulkki Martti, kunnankätilö Konttinen Maija, kanslia-apulainen Karanko Hellin, autoilija Puustinen Veikko ja kansakoulun opettaja Haunia Osmo.

Ehdokkaina näiden lisäksi oli mm. Maikki Kekäläinen, Onni Korpela, Viljo Puhakka sekä Yrjö ja Toini Varis.

Tiettävästi Saunio ja Haunia eivät olleet Kokoomuksen jäseniä, eivätkä tietenkään sotilaat.

Huomioitavaa on, että 3.6.1954 perustettiin kunnanjohtajan virka ja vahvistettua johtosääntöä muokattiin niin, että vasta 1.1.1955 Kontiolahden kuntaan kunnanjohtajan virkaa ryhtyi kunnanvaltuuston päätöksellä hoitamaan kunnanjohtaja Ahti Lahtinen Kannonkoskelta.

Kunnan johtosäännön perusteella kunnanjohtajan tehtäviä ovat hoitaneet näin operatiivisesti kunnanhallituksen puheenjohtajat ja kunnanhallitus, korkeimman palkatun virkamiehen ollessa kunnankirjuri.

Kunnanjohtajan viran perustamisen jälkeen puolestaan kunnanjohtaja on toiminut kunnanhallituksen puheenjohtajana.

Vuonna 1956 kunnallisvaaleissa näkyi ensimmäisen kerran tunnuksena Kokoomus. Vaaliliitossa nimellä “Kokoomuksen kansanpuolueen ja varuskuntien vaaliliitto “, jossa listalla18 ehdokasta sai 536 ääntä ja sai 4 paikkaa.

Nyt valtuusto valittiin neljäksi vuodeksi. Kaudelle 1957-1960 valituiksi tulivat: vääpeli Kykkänen Antti (sit), kansakoulun opettaja Haunia Osmo (sit), kapteeni Heiskanen Raimo (sit) ja mv Mustonen Antti. Varalle diakonissa Kuosmanen Annikki, luutnantti Kalinen Johannes (sit), vääpeli Tikkanen Veikko (sit) ja piiriesimies Saunio Aaro (sit). Ehdokkaina kokoomuslaisina olivat edellä mainittujen lisäksi mm. Korpela Onni, Varis Yrjö, Kekäläinen Maikki, Kinnunen Irene ja Kemppi Oskari.

Vuosina 1957-1958 kapteeni Martti Kokko (sit) toimi kunnanhallituksen jäsenenä.

1.1.1959 kunnanjohtajan tehtävää ryhtyi hoitamaan kunnanjohtaja Alvi Puruskainen.

Vuonna 1960 “ Kokoomus, Kansanpuolue ja Puolueettomat “ vaaliliitossa saivat 702 ääntä ja valtuuston kaudeksi 61-64 menivät 5 valtuutettua: pastori Veikko Hämäläinen (sit?), piiriesimies Aaro Saunio (sit), majuri Jorma Kortelainen (sit), vääpeli Antti Kykkänen (sit) ja sosiaali-huoltaja Emma Luojus (sit).

Kaudella 1965-1968 valtuustoon tulivat valituiksi “ Yrittäjäin, Viran- ja toimenhaltijain sekä Puolustusvoimain henkilökunnan “ vaaliliitosta 412 äänellä

3 edustajaa: ylikersantti Tauno Purtola (sit), rajavääpeli Erkki Pennanen (sit) ja kirkkoherra Reino Pajunen (sit?).

Tauno Purtola toimi valtuuston II varapuheenjohtajana.

Kaudella 1969-1972 nimi vaihtui jälleen “ Kontiolahden kunnan puolueettomat “ vaaliliitoksi saaden 430 ääntä ja valtuustoon 3 edustajaa: pastori Sakari Saarikoski (sit?), rajavääpeli Toivo Salminen (sit) ja vääpeli Tauno Purtola (sit).

Tauno Purtola toimi myös kyseisen kauden kunnanhallituksen varapuheenjohtajana tuuraten silloisen kunnallislain mukaan kunnanjohtajaa

( Alvi Puruskainen ) kesäloman yhden kk:n sijaisuutta, josta tehtävästä maksettiin korvausta 400 markkaa. Kunnanjohtaja toimi silloisen kunnallislain mukaan kunnanhallituksen puheenjohtajana.

Kunnallislain muutoksen jälkeen ollaan nykyisen käytännön mukaisessa järjestyksessä, jossa kunnanjohtaja toimii kunnanhallituksessa esittelijänä.

Nämä vaaliliitot tulivat hyvin läheltä varuskuntia ja niiden äänimäärät paljolti kertyivät Onttolan ja Kontioniemen äänestysalueilta sekä suuremmilta kyliltä.